Niistä yleisimpiä ovat lyöntipeli, jossa koko radalla käytetyt lyönnit lasketaan yhteen, sekä reikäpeli, jossa pelataan yksittäisten reikien voitosta. Kannattaa kuitenkin tutustua muihinkin pelimuotoihin, ne ovat sekä taitoa kehittäviä että viihdyttäviä.
Nelinpeli on pelimuoto, jota erityisesti aloittelijan on syytä harrastaa heti, kun hän on saavuttanut kilpailuissa vaadittavan tasoituksen. Suomessa pelataan varsin usein nelinpelejä, ja aloittelijan on viisasta hakeutua pelaamaan niitä erityisesti, jos saa kumppanikseen kokeneen ja hyvän pelaajan. Nelinpelin etenemisen mittaan joudutaan alinomaan ongelmatilanteisiin, joita pelaajapari pohtii yhdessä ja joissa kokeneempi osapuoli siirtää aloittelijalle golfin perimmäisiä viisauksia. Aloittelija taas ei halua tuottaa pettymystä partnerilleen, taistelee kuin leijona ja painaa knoppeja mielensä paljon tehokkaammin kuin pelatessaan vain omaan pussiinsa harjoituskierroksilla.
Yksinkertaisin nelinpeli on pelimuoto, jossa pelaajapari lyö samaa palloa vuorotellen. Virallisesti nelinpeli on reikäpeli, mutta sitä voidaan pelata myös tavallisena lyöntipelinä ja pistebogeyna. Tasoituksellisessa kilpailussa lasketaan parille tasoitus, joka Suomessa yleensä on puolet joukkueen pelaajien tasoitusten summasta. Reikäpelissä toiselle joukkueelle annettavien tasoituslyöntien määrä on joukkueille laskettujen tasoitusten erotus. Kansainvälisesti käytetään tasoitusta, joka on 3/8 pelaajaparin yhteenlasketuista tasoituksista. Jokainen pari päättää etukäteen, kumpi pelaaja lyö aloituslyönnin ensimmäisellä tiillä. Siitä lähtien he lyövät draivit vuorotellen. Aloituslyöntien jälkeen yhteistä palloa lyödään vuorotellen, eivätkä mahdolliset rangaistuslyönnit vaikuta lyöntijärjestykseen. Jos joku pelaajista pelin kiihkeydessä lyö väärällä vuorolla, hänen osapuolensa häviää reiän. Lyöntipeliversiossa lyönti mitätöidään, pallo palautetaan alkuperäiselle paikalleen ja rikkeen tehnyt osapuoli saa kaksi rangaistuslyöntiä.
